LUKU 3 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri Ähtärissä

3 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri

3.1 Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Ähtärissä

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kaikkinensa alati muuttuva ja muotoutuva kokonaisuus. Oman, tiimin ja työyhteisön työn arviointi sekä ähtäriläisiltä asiakkailta saatava palaute muodostavat pohjan Ähtärin varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämiselle. Yhteisön yhteinen oppiminen pohjautuu sen jäsenten  osaamiseen sekä yhteiselle halulle kehittää toimintakulttuuria.

Muutokset ympäröivässä yhteiskunnassa sekä oman yhteisön sisällä, luovat toimintaan kehittämistarpeita, joihin pyritään vastaamaan. Oppilaitosten, järjestöjen, yhteisöjen sekä ähtäriläisten yritysten kanssa tehtävä yhteistyö perustuu osaamisen jakamiseen. Tiedon ja osaamisen jakaminen, ammatillinen kehittyminen sekä yhteistyön kehittäminen eri tahojen kanssa monipuolistavat ja laajentavat varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria.

Ähtärin varhaiskasvatuksen oppivassa yhteisössä harjoitellaan ja toteutetaan arvostavaa vuorovaikutusta rakentavassa ilmapiirissä. Luottamus lapseen ja lapsen osaamiseen sekä hyvän huomaaminen kaikissa yhteisön jäsenissä luo pohjan osallisuuteen pohjautuvalle pedagogiikalle. Esimiestoiminnalla mahdollistetaan säännölliset päiväkotien, ryhmisten ja tiimien suunnittelupäivät ja -palaverit sekä työntekijöiden kehityskeskustelut joko yksilö- tai ryhmätoimintana. Työntekijöiden osaamisen arvostaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen nähdään tärkeänä voimavarana koko ähtäriläisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuurille ja sen kehittämiselle.

Ähtärissä leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustavassa yhteisössä taataan sen jäsenille kiireetön leikkirauha aikuisen ollessa aktiivisesti läsnä. Koko yhteisölle pyritään takaamaan mahdollisuus keskittymistä tukevaan toimintaympäristöön. Tähän pohjaten yhteisön päivärytmi suunnitellaan selkeäksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentava yhteisö toimii kuunnellen ja havainnoiden tasavertaisesti kaikkia sen jäseniä. Ähtäriläisen varhaiskasvatuksen arvot tulevat näkyväksi yhdessä sovittuihin asioihin ja toimintatapoihin sitoutumisena. Osallisuus ei arjessa tarkoita yksittäisen ryhmän jäsenen toiveiden toteuttamista, vaan se on vuorovaikutusta kaikkien ryhmän jäsenten välillä.

Tavoitteena on toteuttaa kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuutta kielikylpy- ja leikkitoimintana. Lisäksi ruokakulttuuri on osa varhaiskasvatusta ja yksiköissä on tarjolla niin suomalaisia kuin ähtäriläisiä perinneruokia.

Ähtäriläinen varhaiskasvatus sitoutuu pitämään huolta koko yhteisön ja sen jäsenten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta sekä hyvinvoinnista. Esimiestoimintana yhteisöille tehdään ajankohtaiset turvallisuusohjeet ja lapsille tarvittaessa lääkehoitosuunnitelma. Työntekijöiden ensiapu- ja hygieniataitoja pidetään yllä säännöllisellä koulutuksella tai ohjauksella. Uusi työntekijä perehdytetään työhönsä.

3.2 Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt Ähtärissä

Oppimisympäristö on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, joka syntyy yhdessä tekemällä ja on osa varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaympäristöä. Kokemus oppimisympäristöstä on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa yhteisön jäsen itse, yhteisön sosiaaliset suhteet, ilmapiiri ja vuorovaikutus sekä fyysinen ympäristö. Ähtäriläisessä varhaiskasvatuksessa kaikki yhteisön jäsenet otetaan mukaan oppimisympäristöjen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä arviointiin. Lähtökohtana on, että oppimisympäristöissä saa näkyä lasten eläminen ja tekeminen.

Ähtäriläisessä varhaiskasvatuksessa keskeiseistä on tunneilmapiiri, jossa kasvattajien sensitiivisyys kohdata ryhmän jäsenet yksilöinä sekä taito tunnistaa psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön merkitys ryhmän hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta. Hyvän tunneilmapiirin lähtökohtana pidetään pienryhmätoimintaa, jossa yhdistyy lapsen kokemus ryhmään kuulumisesta sen tärkeänä jäsenenä olemisesta sekä laadukas pedagoginen toiminta.

Ähtäriläinen luonto oppimisympäristönä mahdollistaa lapsille kokemusmaailman laajentumisen ja toiminnan monimuotoisuuden. Lisäksi varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä ovat Ähtäri Zoon eläinpuisto ja kotieläintila, kirjasto, kotiseutumuseo, jää- ja uimahalli sekä valmistuva liikuntahalli, koulujen liikuntatilat ja seurakuntakeskus. Myös ähtäriläiset yritykset sekä vanhempien työpaikat toimivat lisäksi osana varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä.

Oppimisympäristö suunnitellaan ja rakennetaan kiireettömäksi ja muunneltavaksi eri toimintoja ja eri kokoisia ryhmiä varten - myös yksilöllisiä, kahdenkeskisiä toimintoja varten. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua, ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lapsia rohkaistaan kysymään ja heidän kysymyksiin

vastataan. Tilat järjestetään siten, että ne takaavat työrauhan ja mahdollisuuden omatoimisuuteen. Tilat tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, oppimiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt näkyvät oppimisympäristöissä. Lapsia osallistetaan toiminnan suunnittelussa ja toimintaympäristön rakentamisessa. Tieto- ja viestintäteknologia on osa lasta osallistavaa oppimisympäristöä, esim. virtuaalinen yhteys eläinpuistoon ja valokuvaaminen.

KUVA: Kartta ähtäriläisistä oppimisympäristöistä

3.3 Yhteistyö Ähtärin varhaiskasvatuksessa

3.3.1 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Ähtärin varhaiskasvatuksessa huoltajien toiveita sekä tietoa omasta lapsesta kuunnellaan ja otetaan huomioon jo hakemusvaiheessa sekä muodostettaessa lapsiryhmiä. Yhteistyön tulee perustua kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Se on aktiivista keskustelua, jossa yhteinen sitoutuminen ja molemminpuolinen luottamus tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua sekä yhdessä tehdyn varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista.

Yhteistyö hoitopaikassa alkaa konkreettisesti aloitushaastattelulla ja hoitosopimuksen teolla. Näissä käydään läpi hoidon peruskäytänteet, kuten hoitoajat sekä lapsen arkirutiinit ja tavat toimia. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma, jossa huoltajat osallistuvat tavoitteiden suunnitteluun. Päivittäiset keskustelut tuonti- ja hakuhetkinä, ovat merkittävä osa yhteistyötä. Hoitopäivän aikana työntekijät havainnoivat lasta ja antavat näin huoltajille arvokasta tietoa lapsen kehityksestä ja kasvusta.

Yhteistyö on tiiviimpää, jos lapsella on kehityksen ja oppimisen tukemista vaativia haasteita. Silloin yhteistyötahoja voi olla useita. Näissä tapauksissa Ähtärissä yhteistyön organisointi on pääsääntöisesti kiertävän erityislastentarhanopettajan vastuulla, mutta jokaisen yhteistyötahon tulee sitoutua avoimeen, luottamukselliseen ja kunnioittavaan yhteistyöhön. Monialaisen yhteistyön käytänteitä tuen aikana kuvataan lisää luvussa 5.

Huoltajien ja varhaiskasvatuksen yhteistyön tehostamiseksi Ähtärissä ollaan siirtymässä sähköiseen tietojärjestelmään. Järjestelmä mahdollistaa sähköisen hakemuksen ja hoitoaikojen varaamisen sekä tiedottamisen ja viestinnän.

3.3.2 Monialainen yhteistyö

Ähtärissä on vilkas yritys- ja kulttuurielämä. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on mahdollista esimerkiksi retkinä torille, kauppoihin, kirpputoreille ja paikallisiin yrityksiin. Myös kirjastoon pääsee sovitusti aukioloaikojen ulkopuolellakin. Satutunteja järjestetään kerran kuukaudessa, ja kirjastoauto kiertää sivukylillä. Merikanto-opisto järjestää joka syksy oppilaskonsertin koko varhaiskasvatukselle. Kotiseutumuseo tarjoaa retken menneeseen ja tutustuttaa Ähtärin historiaan ja perinteisiin. Ähtäri ZOOn eläinpuistoon ja kotieläintilaan pääsevät kaikki ähtäriläiset varhaiskasvatuksessa olevat lapset ilmaiseksi toimintakauden aikana. Koko varhaiskasvatuksessa käynnistyy kummieläintoiminta yhteistyönä Ähtäri Zoon kanssa.

Myös paikallisten koulujen kanssa tehdään yhteistyötä. Sedun lähihoitajaopiskelijat järjestävät varhaiskasvatuksen lapsille virike- ja retkitoimintaa sekä liikunnallisia leikkihetkiä. Haaga-Helia on mukana oppimisympäristöjen suunnittelussa yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa. Yhteiskoulun oppilailla on mahdollisuus hakeutua työelämääntutustumiseen sekä 15-18 vuotiailla kesätyöntekijöiksi varhaiskasvatuksen toimipisteisiin sekä ja Otsonkoulun järjestämään viriketoimintaan ja esityksiin osallistuu myös varhaiskasvatus.

Seurakunnan ja paikallisten urheiluseurojen kanssa yhteistyönä järjestetään ähtäriläisten lapsiperheiden ulkoilutapahtuma. Seurakunnan kerhoon voivat osallistua myös varhaiskasvatuksen lapset vapaapäivinä tai hoitopäivän aikana. Seurakunta myös vierailee päiväkodeilla ja ryhmäperhepäiväkodeissa pitämässä tuokioita.