LUKU 6 Toiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa

6 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ähtärissä

Ähtäri osallistuu varhaiskasvatuksen valtakunnalliseen arviointiin, jonka lisäksi on sovittu seudullisesti arvioinnin käytännöistä.

6.1 Seudullisesti sovitut arvioinnin käytännöt

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) mukaan arvioinnin tarkoitus on lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytysten edistäminen, varhaiskasvatuslain tarkoituksen toteuttamisen turvaaminen sekä tiedon tuottaminen varhaiskasvatuksen kehittämiseksi paikallisesti ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.

Etelä-Pohjanmaan kuntien (Alavus, Alajärvi, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Teuva ja Ähtäri) seudullisen arvioinnin tavoitteena on vertailtavan tiedon tuottaminen paikalliseen päätöksentekoon sekä vahvistaa varhaiskasvatuksen laadun yhdenvertaisuutta ja seudullista kuntayhteistyötä.

Arvioinnin pohjana on varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu ja sen pohjalla vaikuttavat arvot. Arviointi on osa suunnittelua ja se on jatkuvaa. Arviointi on luonteva toiminnan suunnittelun lähtökohta. Arviointia tapahtuu monella tasolla: Arviointiin osallistuvat lapset, huoltajat, varhaiskasvatuksen henkilökunta, esimiehet, monialainen yhteistyöverkosto, varhaiskasvatuksen johto sekä päättäjät. Arviointi on sekä laadullista että määrällistä. Arviointi tuottaa tietoa, joka ohjaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja sen suunnittelua.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta jatkuvasti, sillä säännöllinen arviointi on osa dokumentoitua suunnittelua. Tiimin arviointityökaluna suositellaan käytettäväksi esimerkiksi Tiimille hyvä päivä tänään-kirjaa (Mikkola & Nivalainen, 2010). Henkilöstön itsearviointia tapahtuu päivittäin, mutta erityisesti viikoittain tiimeissä. Itsearvioinnin ja tiimin arvioinnin tueksi laaditaan seudullisesti yhteinen laadunarviointimittari. Varhaiskasvatuksen yksiköissä sekä perhepäivähoidon tiimeissä tehdään puolivuosittain väliarviointi SWOT-analyysillä, jolla arvioidaan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia.

Lapset arvioivat toimintaa jatkuvasti. Arviointi tapahtuu lasten iän ja kehitystason mukaisesti esimerkiksi lasten parlamenteissa tai käyttämällä hymynaamoja sekä lasta havainnoimalla.

Huoltajat arvioivat toimintaa ja antavat palautteensa välittömästi lapsen ryhmään. Lapsen vasuun kirjataan lasten ja huoltajien arviot.

Seudullisesti arvioidaan seuraavia asioita:

• kuinka moni varhaiskasvatusikäisistä lapsista prosentuaalisesti osallistuu varhaiskasvatukseen
• varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustaso
• varhaiskasvatuksen erityisopetuksen palveluiden saatavuus suhteessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrään.

Joka toinen vuosi tehdään seudullisesti yhteinen arviointikysely huoltajille, monialaiselle yhteistyöverkostolle sekä päättäjille. Tulokset käsitellään seudullisesti ja paikallisesti. Arvioinnin tulokset ovat julkisia.