LUKU 1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Ähtärissä

1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu varhaiskasvatuslain mukaisesti. Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki, on osa varhaiskasvatusta. Esiopetuksen opetussuunnitelma on yhdenmukainen varhaiskasvatussuunnitelman kanssa.

Ähtärin varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset.

Varhaiskasvatussuunnitelma on kokonaisuutena kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista.

1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden velvoittavuus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.

1.2 Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma

Ähtärissä laaditaan yksi kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka koskee kaikkia toimintamuotoja: päiväkoteja, perhepäivähoitoa ja muuta varhaiskasvatusta. Tämän lisäksi kullekin toimintamuodolle laaditaan oma, yksikkökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

ÄHTÄRIN VARHAISKASVATUSYKSIKÖT tilanne 1.8.2017

PÄIVÄKODIT	RYHMÄPERHEPÄIVÄKODIT	PERHEPÄIVÄHOITO
Vilikkilä	Punatähkä	13 perhepäivähoitokotia
Ollinkulma / Sinikello	Rentukka
uusi suunnitteilla	kolmannelle tarve

Varhaiskasvatussuunnitelmaa toteutetaan Ähtärissä päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja perhepäivähoitoon kuuluvassa ryhmäperhepäivähoidossa. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset.

Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisella tasolla tehtävät suunnitelmat, kuten

• varhaiskasvatusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset
• Esiopetuksen opetussuunnitelma
• Perusopetuksen opetussuunnitelma
• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
• Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2020
• Ähtärin kaupungin kotoutumissuunnitelma 12.10.2015
• Ähtärin kaupunkistrategia 2020 ”Made in Ähtäri”
• Ähtärin kaupungin tasa-arvosuunnitelma 2017

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty VASU-pajoja, huoltajille on tehty kysely ja lapsia on kuultu ja haastateltu. Lapset ovat kuvanneet toiveitaan ja odotuksiaan.

Varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan on osallistuttu opetuksen, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon osalta moniammatillisen VEKARA työn kautta.

Ähtärissä on käytössä nivelvaiheiden tiedonsiirto päivähoitomuodosta toiseen, päivähoidosta esiopetukseen sekä esiopetuksesta kouluun siirryttäessä.

Varhaiskasvatuksen arviointia toteutetaan seudullisen suunnitelman mukaan.

1.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lapsen mielipide ja toiveet selvitetään ja huomioidaan suunnitelmassa. Lapsen näkökulmien selvitetään haastattelemalla (Vasu-sivu “Lapsen haastat

telu”), havainnoimalla (Vasu-sivu “Hoitajan kertomaa”) ja piirroksilla. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista päiväkodeissa vastaa lastentarhanopettaja. Perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä käytetään tukena lastentarhanopettajan asiantuntijuutta nimeämällä jokaiselle perhepäivähoitajalle työpariksi lastentarhanopettaja. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on dokumentti, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. On tärkeää, että lapsen huoltajan ja henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta yhdistyvät lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Pedagogista dokumentointia (luku 4.2) käytetään hyödyksi suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisen tuki ja sen toteuttaminen. Jos lapsella on jokin pitkäaikainen sairaus, joka vaatii lääkehoitoa päiväkoti- tai perhepäivähoitopäivän aikana, lapselle laaditaan lääkehoitosuunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran toimintavuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muulta viranomaiselta, jonka kanssa on tehty lapsen asioissa yhteistyötä, tai lapsen huoltajalta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

• lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet

• lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä toteutumisen arviointi

• lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki (luku 5)

• mahdollinen lääkehoitosuunnitelma

• lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat

• suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat

• tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu, ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluvat: 1) lapsen sivu, 2) vanhempien sivu, 3) vasukeskustelussa täytettävä "Lapsi varhaiskasvatuksessa"-sivu sekä tarvittaessa käytettävä 4) lapsen kehityksen ja oppimisen tuki-sivu. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen tukena ovat “hoitajan kertomaa”-, “lapsen haastattelu”-sivut. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy lapsen mukana varhaiskasvatusyksiköstä toiseen. Suunnitelman sivut 1-4 sekä mahdollinen lapsen lääkehoitosuunnitelma arkistoidaan kaupungintalolle.

1.4 Paikallisesti päätettävät asiat

Ähtärin varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan varhaiskasvatuslain mukaisesti. Ähtärissä varhaiskasvatussuunnitelma tehdään kunta-, yksikkö- ja toimintamuotokohtaisena. Osana paikallista Vasua on työntekijöiden osallistuminen VASU-pajoihin sekä suunnittelu- ja koulutuspäiviin. Esiopetus osuudesta paikallisessa Vasussa vastaa Ollinkulman päiväkoti.

Paikallinen moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatussuunnitelmassa toteutetaan VEKARA-työn kautta. Muut yhteistyötahot paikallisessa Vasussa ovat vanhemmat mukaan lukien Ähtärin varhaiskasvatuksen vanhempainyhdistys ry, sivistyslautakunta sekä kolmannen sektorin edustajat.

Varhaiskasvatussuunnitelma julkaistaan sekä paperiversiona että sähköisesti kaupungin nettisivulla ja Pedanet-sivustolla. Ähtärin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta sekä päivityksestä vastaa VASU2017-ohjausryhmä.