LUKU 4 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Ähtärissä

4 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Ähtärissä

KUVA: Pedagoginen viitekehys

4.1 Pedagoginen dokumentointi

Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenä on suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen. Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta. Jatkuva havainnointi tekee pedagogista työtä näkyväksi ja auttaa arvioimaan toimintaa yhdessä henkilöstön, lasten ja vanhempien kanssa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta on yksi tärkeimmistä pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle. Se tukee merkittävästi toiminnan pedagogista lapsi- ja ryhmäkohtaista suunnittelua varhaiskasvatuksessa.

Dokumentointikäytäntöjä Ähtärin varhaiskasvatuksessa:

• Varhaiskasvatussuunnitelmien/esiopetussuunnitelmien laadinta
• Päiväkodeissa/ryhmiksissä “vasusivut” kuukausittain kotiin
• Kyselyt toiminnasta vanhemmille
• Lasten kokoukset; lasten kanssa kokoonnutaan keskustelemaan varhaiskasvatuksen toimintaan liittyvistä asioista. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja keskustellaan yhteisitä asioita eli arvioidaan, suunnitellaan ja kehitetään toimintaa yhdessä lasten kanssa.  Sovitut asiat kirjataan ylös “pöytäkirjaan”.
• Kasvunkansio; kasvunkansiot ovat lasten omia, lasten saatavilla, lapset itse täydentävät niitä ja tuottavat niihin materiaalia. Ne ovat myös vanhempien saatavilla.
• Päivittäinen dokumentointi; lasten toiminnan havainnointi ja kirjaaminen, päivittäiset keskustelut vanhempien ja lasten kanssa, kuvaaminen (sosiaalisen median hyödyntäminen, sähköinen palvelu).

4.2 Monipuoliset työtavat

Työtapojen valinnassa huomioidaan varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ja tehtävät sekä lapsen ikä, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Toimintatavoissa painottuu toiminnallisuus, osallisuus ja luovuus. Käytettäviä työtapoja ovat leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen. Myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään toiminnassa.

Lapsella on mahdollisuus toimia eri kokoisissa ryhmissä. Pienryhmätoiminta tukee lapsen kehitystä ja näin toimimalla lapsen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä edellytykset tulevat paremmin huomioiduksi.

Tavoitteena on lapsen omatoimisuuden asteittainen lisääminen, tukemalla lapsen itsenäistä tapaa toimia. Monipuoliset työtavat ja rikas oppimisympäristö mahdollistavat sen, että lapsi voi käyttää aistejaan ja koko kehoaan kokonaisvaltaisesti oppimiseen. Lapset ottavat osaa työtapojen suunnitteluun ja työtapojen valintaan omien edellytystensä mukaisesti. Isompien lasten kanssa pidettävät lasten kokoukset antavat lapsille mahdollisuuden toiminnallisuuteen, osallisuuteen ja luovuuteen. Kokouksissa käydään läpi varhaiskasvatuksen toimintaan liittyviä asioita sekä tehdään toimintaan liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä. Kaiken ikäisiä lapsia haastatellaan, kuunnellaan ja havainnoidaan kyseisten asioiden tiimoilta. Näin jokaisella lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa varhaiskasvatuksen toiminnan sisältöön ja toteutukseen.

4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikki on keskeinen toimintatapa, jonka avulla lapsi kehittyy ja oppii. Hän kokee elämyksiä sekä oppii vuorovaikutustaitoja.

Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua leikkiin ja kasvattajan tuki on siinä ensiarvoisen tärkeä. Kasvattajan rooli on auttaa lasta käynnistämään leikki, lasten ideoiden mukaan, sekä rikastaa ja edistää leikkiä. Kasvattaja tukee läsnäolollaan muun muassa leikin aikana tapahtuvaa vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Yhdessä lasten kanssa rakennetaan lapsen näköinen ympäristö, joka mahdollistaa monipuolisten leikkien toteutumisen ja tukee lapsen mielikuvituksen kehittymistä. Leikkiympäristöä rakennettaessa kasvattaja huomioi lapsen ikä- ja kehitystason. Tällaisessa ympäristössä askarteluvälineet, pelit ja lelut ovat lasten tasolla ja aina saatavilla.

Leikin syntymistä tuetaan tarjoamalla lapsille aikaa, rauhaa ja tilaa. Toimintaympäristöjen tulee joustaa leikkien mukaan, ja niiden tulee tukea lapsen leikkiä. Tämä tukee myös pitkäkestoisen leikin toteutumista varhaiskasvatuksessa.

Huoltajien kanssa käydyistä keskusteluista saadaan tietoa lapsen leikeistä kotona. Tätä tietoa hyödynnetään rakennettaessa varhaiskasvatuksen leikkiympäristöjä.

Luonto on olennainen osa lapsen leikkiympäristöä Ähtärissä. Se tarjoaa monipuolisia leikki -ja oppimismahdollisuuksia. Luontoa hyödynnetään varhaiskasvatuksessa monipuolisesti; siellä leikitään, opitaan ja viihdytään ja se on luonnollinen osa lasten jokapäiväistä elämää.

Leikkejä myös havainnoidaan ja dokumentoidaan. Leikeistä poimitaan toimintaan asioita lasten kiinnostuksen kohteista. Tavoitteena on lasten toiminnan suunnitteluun mukaan ottaminen kuuntelemalla heitä; havainnoimalla lasten leikeistä heitä kiinnostavia asioita.

4.4 Oppimisen alueet

Oppimisen alueiden tavoitteet, lasten mielenkiinnon kohteet ja osallisuus luovat perustan pedagogiselle suunnittelulle ja toteutukselle. Lasten osallisuuden huomioiminen edellyttää varhaiskasvatuksen henkilökunnalta yhteisen lapsi- ja oppimiskäsityksen jakamista. Lapsi nähdään osaavana ja pystyvänä. Luottamus lapseen ja lapsen osaamiseen on edellytys osallisuuteen pohjautuvalle pedagogiikalle.

Lapsille tarjotaan monipuolisia kokemuksia oppimisen eri osa-alueilta.

Ähtärin varhaiskasvatuksen painotuksia:

Lasten kuulluksi tuleminen ja lapsen aloitteisiin vastaaminen ovat keskeisiä asioita vuorovaikutustaitojen oppimisessa. Myös se, että lapsi tuntee kuuluvansa ja olevansa tasavertainen jäsen ryhmässään luo pohjaa näiden taitojen oppimiselle.

Lasta ohjataan huomaamaan hyvä itsessä ja toisissa sekä luomaan kunnioittava suhde ympäristöön.

Tavoitteena onkin luoda varhaiskasvatuksessa toimintatavat jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja näin myös lapsen vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja parhaalla mahdollisella tavalla. Lasten kokoukset, lapsen kuuleminen, keskustelut lasten kanssa ja aikuisen aito läsnäolo sekä pienet ryhmäkoot ovat arkipäiväistä toimintaamme, jotka omalta osaltaan vahvistavat kyseisiä taitoja varhaislapsuudessa.

Oman leimansa ähtäriläiseen varhaiskasvatukseen tuovat Ähtäri Zoo ja Kotieläintila oppimisympäristöinä. Ähtäriläisillä lapsilla on mahdollisuus pienestä pitäen tutustua eläimiin ja luontoon sekä oppia kunnioittamaan niitä.

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on myös innostaa lapsia monipuoliseen liikkumiseen niin sisällä kuin ulkona. Lapsia kannustetaan liikkumiseen ja heille tarjotaan varhaiskasvatuksessa mahdollisuuksia kokea liikunnan riemu muokkaamalla ympäristöä liikkumiseen innostavaksi ja kannustamalla

4.5 Kieli ja kulttuuritietoisuus varhaiskasvatuksessa

Kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen monimuotoisuus näkyy varhaiskasvatuksen toiminnassa ja oppimisympäristössä. Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa pohditaan kieliin, katsomuksiin ja uskontoihin sekä kulttuurisiin tapoihin, tottumuksiin ja juhliin liittyviä kysymyksiä yhdessä kaikkien lasten kanssa. Näiden asioiden käsittely luo pohjaa lapsen oman maailmankuvan rakentumiselle. Varhaiskasvatuksen tehtävä on lisäksi välittää eteenpäin suomalaista kulttuuriperintöä. Lapset oppivat toisiltaan sellaisia tietoja ja taitoja, jotka ovat edellytyksenä monimuotoisessa suomalaisessa yhteiskunnassa elämiselle.

Monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että kasvatushenkilöstö luo luottamukselliset suhteet lasten vanhempiin. Lapsen varhaiskasvatusta suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa sekä sovitaan yhteisistä toimintatavoista keskustellen. Vanhemmille kerrotaan suomalaisen varhaiskasvatustoiminnan tavoitteista, sisällöistä sekä menetelmistä, ja heidän kanssaan keskustellaan kotien kasvatustavoitteista, kulttuurista ja uskonnollisista juhlista. Lisäksi sovitaan, miten nämä asiat on mahdollista ottaa huomioon lapsiryhmän toiminnassa. Vanhemmille annetaan tietoa siitä, kuinka suomalaiseen kulttuuriin liittyviä perinteisiä ja uskonnollisia juhlia vietetään varhaiskasvatuksessa. Perheiden kulttuuriset ja uskonnolliset tavat huomioidaan, ja perheiden kanssa sovitaan ja suunnitellaan yhdessä, miten lapsiryhmässä voidaan tutustua muiden kulttuurien juhliin ja tapoihin. Vanhemmat voivat toimia kasvattajien kanssa yhteistyössä näihin tutustuttaessa.