LUKU 5 Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki Ähtärissä

5 Kasvun ja oppimisen tuki Ähtärissä

5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Ähtärissä

Kehityksen ja oppimisen tuen pohjana on kaikille lapsille yhteinen, laadukas varhaiskasvatus, jossa lasten erilaisiin tuen tarpeisiin vastataan monipuolisesti ja oikea-aikaisesti. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on huoltajien ja kasvattajien havaintojen yhteinen tarkastelu ja/tai lapsen aiemmin todettu tuen tarve. Lapsen tuen tarve on voinut ilmetä jo ennen varhaiskasvatukseen osallistumista. Mikäli tiedetään lapsen tarvitsevan varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukea, pyydetään huoltajia kirjaamaan tuen tarve päivähoitohakemukseen. Lapsen aloittaminen varhaiskasvatuksessa ja siellä tarvittava tuki suunnitellaan yhdessä huoltajien, ryhmän työntekijän ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa voidaan tehdä tutustumiskäynti lapsen kotiin.

Jos lapsen kehityksestä, oppimisesta tai hyvinvoinnista herää huoli varhaiskasvatuksessa, ovat työntekijät ensin yhteydessä huoltajiin. Havaintojen pohjalta huoltajat, lapsen ryhmän työntekijät ja kiertävä erityislastentarhanopettaja yhdessä arvioivat lapsen tarpeita ja suunnittelevat yksilöllisiä tukitoimia lapsen vahvuudet huomioiden. Lapsen tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti (lapsi, huoltajat, työntekijät).

Lapsen näkökulmasta on tärkeää, että tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhain ja lapselle järjestetään hänen kehitystään ja oppimistaan edistävä varhaiskasvatusympäristö sekä mahdollinen muu tarvittava tuki heti tuen tarpeen ilmettyä. Mitä aikaisemmin lapsi saa tarvitsemaansa tukea, sitä paremmin voidaan välttää vaikeuksien lisääntyminen.

5.2 Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana Ähtärissä

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on osa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Oman lapsensa parhaina asiantuntijoina huoltajat osallistuvat lapsen varhaiskasvatuksen ja tukitoimien suunniteluun. Yhteistyö alkaa jo varhaiskasvatuspaikkaa valitessa ja jatkuu tutustumalla lapsen ryhmään, ryhmän työntekijään/työntekijöihin sekä kiertävään erityislastentarhanopettajaan. Huoltajien ja työntekijöiden kesken sovitaan yhteistyön käytänteistä - arjen viestinnästä tukitoimien suunnitteluun ja arviointiin.

Ähtärissä monialaista yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan kaksi kertaa toimintakaudessa kokoontuvassa Vekara-työryhmässä, johon osallistuvat varhaiskasvatuksen edustajat (varhaiskasvatuspäällikkö, perhepäivähoidonohjaaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja päiväkotien vastaavat lastentarhanopettajat) yhdessä Kuusiolinnan perhepalveluiden ja perusopetuksen edustajien kanssa. Tarvittaessa työryhmään voidaan kutsua muita eri alojen asiantuntijoita.

Kahdesti vuodessa kokoontuu yksikkökohtaiset Mini-Vekara-työryhmät, joiden kokoonpanoon kuuluvat varhaiskasvatuksen edustajien lisäksi lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajat, psykologi, terapeutit ja perhetyöntekijät.

KUVA: Varhaiskasvatuksessa olevan lapsen tuenpolku

Lapsen siirtyessä esiopetukseen järjestetään tiedonsiirtopalaveri lapsen tietojen ja tarvittavien tukitoimien kuvaamiseksi. Huoltajat ja mahdolliset monialaiset yhteistyötahot osallistuvat tiedon siirtoon.

Huoltajilta pyydetään lupa siirtää tarvittavia tietoja esiopetukseen. Tiedonsiirtolupa pyydetään myös päivähoitohakemukseen sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tärkeimpien yhteistyötahojen kanssa tehtävää yhteistyötä varten (esim. neuvola, perhetyö, terapeutit).

5.3 Tuen toteuttaminen Ähtärin varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatukseen osallistuminen antaa hyvän pohjan lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Erilaisin pedagogisin järjestelyin ja toimintatavoin ennaltaehkäistään vaikeuksien syntymistä.

Lapsen tuen tarve voi olla hetkellistä ja pientä, jolloin tilanteeseen pystytään vaikuttamaan pienin muutoksin nopeasti. Toiset lapset tarvitsevat pitkäaikaisempaa ja suurempaa tukea, jolloin käytössä on useampia tukitoimia.

Varhaiskasvatuksessa lasta voidaan tukea:

1) Pedagogisin järjestelyin, joita ovat esim.

• oppimisympäristön muokkaaminen
• työntekijöiden koulutus
• kelton konsultoiva, jaksottainen tai säännöllinen tuki
• apuvälineiden käyttäminen
• tulkitsemis- ja avustamispalvelut
• kielen ja kommunikoinnin tukeminen (viittomat, kuvat)

2) Rakenteellisin järjestelyin, joita ovat esim.

• lapsiryhmän koon pienentäminen
• ryhmässä toimivien työntekijöiden määrän lisääminen

3) Hyvinvointia edistävät järjestelyt

• perhepalveluiden antama ohjaus ja konsultaatio (esim. neuvola, Osviitta, perhetyö)

5.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana Ähtärissä

Ähtärissä jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). Kun lapsi saa kehitykseensä ja oppimiseensa vahvempaa tukea, kuvataan VASUssa tavoitteet ja pedagogiset toimintatavat, joilla lapsen tuen tarve huomioidaan. Työntekijät selvittävät lapsen mielipiteen ja toiveet kullekin lapselle sopivalla tavalla; esimerkiksi havainnoimalla tai haastattelemalla lasta. VASUssa kuvataan millaisin pedagogisin ja rakenteellisin järjestelyin lapsi pystyy toimimaan ryhmänsä jäsenenä.

VASUa päivitetään huoltajien, ryhmän työntekijän, kiertävän erityislastentarhanopettajan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa vähintään kerran vuodessa, mutta lapsen tarpeiden vaatiessa myös useammin. Arviointi kohdistetaan tukitoimiin, joita ollaan suunniteltu ja toteutettu - tuen riittävyyteen ja sopivuuteen.